19.3.2003

Hämeenlinnan käräjäoikeuden tuomio 4.12.2000

Käräjäoikeus katsoi virallisen syyttäjän syytteestä selvitetyksi, että A oli 16.8.2000 ottanut huostaansa 20 000 savuketta, vaikka oli tiennyt, että ne oli tuotu maahan savukkeita koskevien tuontisäännösten vastaisesti. A tuomittiin laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä sakkorangaistukseen ja menettämään valtiolle takavarikoidut 20 000 savuketta.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Eija-Leena Uotila sekä lautamiehet.

Kantelu Turun hovioikeudelle

Käräjäoikeuden tuomion saatua lainvoiman tullihallitus kanteli siitä hovioikeuteen ja vaati sen poistamista tuomiovirheen perusteella. Tullihallitus katsoi olevansa asiassa asianomistaja, koska kysymys oli laittomasti maahantuodusta tavarasta, jonka osalta tullivalvonnan ja verotuksen toimivalta oli tullilaitoksella. Tullihallitusta ei kuitenkaan ollut asiassa kuultu eikä sille ollut varattu tilaisuutta esittää vaatimuksia. Tullihallitukselle oli aiheutunut vahinkoa saamatta jääneinä veroina.

Turun hovioikeuden päätös 7.3.2002

Hovioikeus hylkäsi kantelun, koska tullihallitusta ei voitu pitää rikoksella ensisijaisesti loukatun oikeushyvän haltijana. Näin ollen tullihallitusta ei ollut tarvinnut käräjäoikeudessa kuulla, eikä käräjäoikeus ollut menetellyt asiassa virheellisesti. (Vrt. KKO 2001:66 ja KKO 2001:97)

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Riitta Jousi, Pirkko Mikkola ja Riitta Sandholm. Esittelijä Kaarina Syysvirta.

Perustelut

Käräjäoikeus katsoi A:n ottaneen huostaansa 20 000 savukkeen tupakkaerän, vaikka tämä oli tiennyt, että tupakkavalmisteet oli tuotu maahan tuontisäännösten vastaisesti. A tuomittiin sakkorangaistukseen laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä ja hänen hallustaan takavarikoidut savukkeet tuomittiin valtiolle menetetyiksi.

Hovioikeudelle osoittamassaan tuomiovirhekantelussa tullihallitus on katsonut, että käräjäoikeuden tuomiossa tarkoitetut savukkeet olisi tullut verottaa valmisteverotuslain mukaan eikä tuomita niitä valtiolle menetetyiksi. Kun valtiolle on siten A:n rikoksen johdosta aiheutunut vahinkoa saamatta jääneinä veroina, tullihallitukselle olisi kantelun mukaan tullut varata rikosasiassa tilaisuus tulla asianomistajana kuulluksi sekä esittää omat vaatimuksensa A:ta vastaan.

Valmisteverotuslain 18 §:n ja 19 §:n mukaan tupakkatuotteita saa tuoda maahan verotta ainoastaan vähäisessä määrin. Suuren, kuten nyt 20 000 savukkeen, tupakkaerän maahantuonti on sitä vastoin valmisteveron alaista.

Valmisteverotuslain 10 §:n 5 momentista ilmenee, että tulliveropetoksen avulla maahantuotuja valmisteveron alaisia tuotteita vastaanottanut tai hankkinut henkilö on itsekin verovelvollisena vastuussa valmisteveron maksamisesta, jos hän on tuotteita vastaanottaessaan tai hankkiessaan tiennyt tai hänen olisi kohtuudella pitänyt tietää, että tuotteita ei ole asianmukaisesti verotettu Suomessa. Näin ollen myös rikoslain 46 luvun 6 §:ssä tarkoitettu ryhtyminen laittomasti maahantuotuun, valmisteveron alaiseen tuotteeseen loukkaa välittömästi valtion oikeutta verotuloihin.

Tullilaitoksen tehtävänä on huolehtia valmisteverotuksen toimittamisesta ja valvonnasta. Tullilaitosta koskevissa asioissa valtion puhevaltaa käyttää tullihallitus. Tullihallitukselle olisi siten pitänyt varata tilaisuus tulla rikosoikeudenkäynnissä asianomistajana kuulluksi. Tässä asiassa tullihallitukselle ei ollut varattu tilaisuutta tulla kuulluksi asian esitutkinnassa eikä tuomioistuinkäsittelyssä. Käräjäoikeuden lainvoiman saanut tuomio on poistettava oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 2 kohdan nojalla.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan ja käräjäoikeuden tuomio poistetaan. Asia palautetaan Hämeenlinnan käräjäoikeuteen, jonka tulee, huomioon ottaen palauttamisen syy, omasta aloitteestaan ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Lauri Lehtimaja, Eeva Vuori, Mikael Krogerus ja Juha Häyhä. Esittelijä Sami Myöhänen.